Jätteiden (etenkin yhdyskuntajäte) hyödyntäminen energia jätevoimaloissa on lisääntynyt Suomessa nopeasti, ja uusia laitoksia suunnitellaan. Jätteiden polttamisesta saadaan energiaa, mikä saattaa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöjä. Samaan aikaan jätteenpoltto vaikeuttaa materiaalien kierrätystä ja erilaisten sivu- ja loppujakeiden taloudellisen arvon säilyttämistä kiertotalouden mukaisesti.

Tutkimuksessa pyritään löytämään kustannustehokkaita ja ympäristökuormitusta minimoivia tapoja hyödyntää jätteenpolttoa kiristyvien kierrätys- ja päästövähennystavoitteiden maailmassa. Mikä on optimaalinen taso kierrätykselle, ja milloin jätteenpoltto on perusteltua? Millaista polkuriippuvuutta jätteenpolttokapasiteetti aiheuttaa? Väitöskirjassa tutkitaan myös jätteenpolton vaikutuksia kierrätykseen alue- ja koko maan tasolla.

Tutkimustuloksia voidaan käyttää valtakunnallisten jätesuunnitelmien ja ohjauskeinojen suunnittelussa. Nykyisellään tällaisesta tutkimuksesta on puute, mikä heikentää mahdollisuuksia saavuttaa asetettuja tavoitteita kustannustehokkaasti. Tuloksia voivat hyödyntää myös alueelliset jäteyhtiöt toimintansa suunnittelussa ja muutkin yritykset oman toimintansa suunnittelussa, kun tarjolla on tietoa yritystoiminnan suorista ja epäsuorista vaikutuksista jätteiden syntyyn ja niihin liittyviin arvoketjuihin. Tutkimusta voidaan käyttää välillisesti myös kansalaisten käyttäytymiseen vaikuttamiseen (esim. kierrätyshalukkuuteen). Kun jätteenpolton vaikutuksista on tarjolla monipuolista tietoa, kotitalouksien motivaatio oman roolinsa toteuttamiseen jätehuoltojärjestelmässä paranee.

Yhteiskunnan instituutioihin (esim. jätehuoltojärjestelmä) ja rakennettuun infrastruktuuriin (esim. jätteenpoltto- ja voimalaitokset) liittyy voimakas polkuriippuvuus ja teknologinen säppivaikutus. Siksi tarvitaan kokonaisvaltaista analyysiä jätteenpolttolaitosten vaikutuksista sekä jätehuolto- että energiantuotantojärjestelmään sekä mahdollisuuksiin vähentää luonnonvarojen käyttöä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti Suomen tilanteeseen, mutta jätteiden viennin ja tuonnin sekä ulkomaisen jätteenkäsittelykapasiteetin myötä tutkimuskysymyksillä on myös kansainvälisiä ulottuvuuksia. Tutkimustulokset ovat relevantteja koko Euroopan kiertotaloustavoitteiden kannalta.

Aikaisemmat tutkinnot:

Kauppatieteiden maisteri, Oulun yliopisto, Oulu Business School (2015), taloustiede

Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto (2011), poliittinen historia